Muotoilun käsite on tänä päivänä laajentunut huomattavasti ns. suomalaisen muotoilun kultakauden, 1950-60-luvun muotoiluajasta. Perinteisesti muotoiluksi onkin mielletty lähinnä pientuotteiden ja huonekalujen muotoilu.

 

 

Muotoilua on kaikkialla. Muotoilun kohteena voi olla yksittäisen tuotteen lisäksi esimerkiksi palvelu, konsepti, toimintamalli, asiakaskokemus, yrityksen strategia, koko yritys tai vaikkapa kaupunginosa. Muun muassa ympäristöt, esineet, tilat, palvelut ja teknologian kaikki osa-alueet on muotoiltu.  Muotoilu, tai sen puute, muotoilee myös meitä ihmisinä.

 

Muotoilun osa-alueita ja käsitteitä on nykyään runsaasti. Tarkkaa määritelmää niihin ei ole vaan moni ammattilainenkin määrittelee termistön sisällön keskenään, ainakin osin, eri tavalla.

 

– Muotoilukasvatus, vaatemuotoilu, näyttelysuunnittelu, käyttöliittymämuotoilu, bisnesmuotoilu, tekstiilisuunnittelu, sisustussuunnittelu, palvelumuotoilu, digitaalinen muotoilu, tilamuotoilu, kommunikaatiomuotoilu, automuotoilu, strateginen muotoilu, tunnelmamuotoilu, informaatiomuotoilu, teollinen muotoilu, place making… –

 

Termejä ja toimintatapoja on monia mutta kaikilla muotoilun aloilla on myös jotain yhteistä, ne pyrkivät ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään joko kokonaan uutta tai kehittämään vanhaa.

 

”THE ALTERNATIVE TO GOOD DESIGN IS ALWAYS BAD DESIGN. THERE IS NO SUCH THING AS NO DESIGN.”

miia@innollinen.fi

0407415006

miia@innollinen.fi

0407415006